Kauan se otti jotta ruotuun pääsi. Nyt mennään taas kovalla tsempillä eteenpäin ja turhat murheet on ainakin toistaiseksi jäänyttä elämää. Tai no kyllä tuo remontti hiukan hermoja raastaa, mutta kyllä se siitä. Jostain ihmeen syystä aloitamme kaikki tämmöset jutut sillon ku on monta muutakin juttua ja hidastetta matkalla. Rahat on finitto ja viikon päästä tulee vasta tili, ei hyvin mene. Nyt loppuu ruikutus, kyllä se taas hyväksi muuttuu.

Olen pari päivää pysyny ruodussa ja sen puolesta homma hoituu. Huomenna on talonyhtiön talkoot, alkuunsa meinasin et osallistuisin ilta häppeningiin, tulin kuitenkin toisiin aatoksiin. Riittää kun saan äitienpäivänä herkutella kermakakulla ja sit alkaa taas armoton taistelu itsensä kanssa jotta pääsee takaisin ruotuun.

Uutta kuvaa ei ole tullu vielä otettua, mutta päätin että kuvautan itseni vasta kun pääsen tavoitteeseeni eli 70 kiloon ja otan silloin muitakin mittoja ja merkkaan tänne. Tavoite painoon on matkaa enää 2,6 kg, siihen voin päästä kahden viikon sisällä ja sit alkaa se tasapainoilu jotta ei lähtis heti nousuun.

Jostain kumman syystä kun katson itseäni peilistä, näen edelleen itseni yhtä lihavana kuin aloittaessa ja tulee tunne et ei tuo 7o kiloon pääseminen riitä. Onneksi konsulentti on olemassa ja puhuu mulle järkeä, sehän piti mulle sopivana painona tuota 75 kiloa. Antoi kuitenkin jääräpäiselle Johkulle periksi ja sanoi että 70 kiloa on vielä hyvin normipainon rajoissa (pituutta löytyy 177 cm), mutta sen alemmaksi hän ei enää suosittele laihduttamaan. Onneksi painon pudotus näkyy vaatteissa ja kaikki roikkuu päällä, on vain yksi iso MUTTA ja se mutta on jälleen raha. Eipä ole rahaa ostaa sopivan kokoisia vaatteita, ehkä sitten kun kesälomarahat tulee kesäkuun lopulla joskus. Niin kauan kuljetaan yli isoissa vaatteissa.

Olenkohan täällä maininnut siitä kirppispaikastani? Tänään pitää käydä tilittämässä viikon myynti. Sen tiedän että sieltä tulee hiukan rahaa, joten miinuksen puolelle en ole jäänyt.

Mukavaa viikonloppua blogini lukijoille!