Pää lyö tyhjää, mutta tullaan kertomaan ne tärkeimmät kuulumiset. Tulee osittain samaa juttua mitä kirjoitin toiselle foorumille joten joistain voi tuntua hullulta lukea toistona juttuni. Tänään oli punnitus ja viikon aikana paino pudonnut kilon verran, Runebergin torttuhan sen aiheutti, ketoosi katkesi pariksi päiväksi ja se vei sen pari päivää päästäkseen takaisin ketoosi tilaan. Ja ehkä ne cambridgen patukat saattavat ja osittain vaikuttaa, niissähän on kaloreita enemmän kuin pusseissa.  Se patukka on vaan niin kätevä siellä töissä, mut pitää varmaan koittaa pärjäillä pusseilla aina kun olen sellaisessa paikassa jotta voin pirtelöni tehdä.

Painoa on tippunut neljässä viikossa -8.1 kg eli alas päin tullaan. Ulkoiluhousuja olen joutunut jo useampaan kertaan kiristämään ja teinpä eilen sellaisen huomion, että yöhousuni yrittivät eilen illalla moneen otteeseen tippua jalasta :) Samoin olen huomannut kihlasormuksesta, että painoa on tippunut. Ennen sormus pysyi tiukasti sormessa ja oli jopa aavstuksen pieni sormeeni, nyt se pyörii sormessa ja hiukan kun kättä kovemmin heilautan tippuu se sormesta. Sormusta en ole viimeiseen kahteen vuoteen paljoa pitänyt koska nykyisessä työpaikassani ei saa käyttää mitään koruja. Joskus kun muistan niin laitan vapaapäivinä tai reissuun lähtiessä sen sormeeni ja siinä huomaa hyvin eron.

Välillä on sellainen olo ettei jaksaisi enää puhdasta kuuria. Sopat on hyviä ja olotila hyvä, mutta pikku hiljaa tuntuu, että suu kaipaa nyt jotain "virikettä" hampaille. Ehkä se suurin alku innostus on laantumaan päin ja hommasta on hävinnyt uutuuden viehätys. Kovin ohjaaja koitti tsempata jaksamaan vielä edes sen kolmisen kilon verran jotta oltaisiin alle 80 kilossa. Sitten oltaisiin jo suht hyvillä vesillä, lupasin yrittää parhaani mukaan. Se tietäisi vielä kahdesta kolmeen viikkoa tällä puhtaalla kuurilla ja sen jälkeen jatkettaisiin yhdistetyllä. Mennään päivä kerrallaan, ei parane yhtään ajatella päiviä eteenpäin, tuntuu niin kaukaiselta ajatukselta kolme viikkoa. Äkkiähän se aika loppujen lopuksi menee.  Missään nimessä nyt en saa luovuttaa kun ollaan jo näin hyvissä tuloksissa, näen mielikuvissani jo kesän ja sen kun olen hoikkana "tyttönä" uimapuvussa uimassa. Pitääpä käydä vielä lueskelemassa muiden onnistuneiden pudottajien tarinoita ja katsoa kuvia niin luulisin saavani uutta puhtia hommaan.